Alkuraskauden tunnelmia

Tuleva isoveli, kutsukaamme häntä täällä Isoveljeksi, ei ehtinyt täyttää puolta vuotta enempää, kun äidille ja iskälle puski jo vauvakuumetta pintaan. Hetken siinä selvisi järkeilemällä, kunnes eräänä päivänä huomasin olevani vailla (kupari)kierukkaa ja uusien mahdollisuuksien edessä.

Mahdollisen nopean tärpin ja sitä seuraavan pienen ikäeron hulluus alkoi tuntua päivä päivältä järkevämmältä. Kaikissa ikäeroissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta olimme ylipäätään ajatelleet maksimi-ikäeroksi kolmea vuotta. Isoveljen kasvaessa kohisten kolme vuotta tuntui 30 vuodelta. Ajatus paluusta työelämään, uuden työn etsiminen, Isoveljen hoitoon laittaminen ja sitten siitä takaisin kotiäitiyteen palaaminen ehkä piankin kuulosti turhalta sekä myös epäreilulta potentiaalista työnantajaa kohtaan.

Samoilla silmillään mennään läpi vauva-aikojen, tuumasimme.

Kierukka poistettiin marraskuulla, joulukuussa ei jätetty mitään sattuman varaan.

Piinapäivinä uskoin vuoroin olevani vahvasti raskaana, vuoroin olin varma, että täti kurvaa paikalle sovittuna ajankohtana. Kierukan jälkeinen kiertoni venyi normaalista 30 päivästä 40 päivään, joten piinapäivien määrää ei tässäkään kierrossa uskaltanut lähteä veikkaamaan. Päätin kuitenkin testata, kun kierto olisi ylittänyt 30 päivää.

Oliko minulla oireita? Totta kai. Niitähän on aina, vaikka ei olisikaan raskanaa, sillä ihmismieli on kovin kiero.  Tällä kertaa voin kuitenkin listata seuraavat raskauden ensioireiksi, ennen plussaamista:

• päänsärky
• ilmavaivat
• alaselkäsärky
• kp 28/30 tuhruvuoto
• nenän tukkoisuus, flunssainen olo
• toispuoleinen jomotus
• päivää ennen plussaamista alkanut iskiaskipu

Iskiaskivusta tiesin, että seuraavana aamuna saan plussan. Muutoin en kokenut mitään yliluonnollista "tiedän olevani raskaana" -tunnetta, mitä monet hehkuttavat. Olo oli ihan yhtä mälsä, mitä normaalistikin ennen kuukautisia.

kp 33/30 Pregcheck

Ensimmäistä kertaa elämässäni sain heti vahvan plussan! Esikoisesta sain negan kuukautisten ollessa päivän myöhässä, haamujen haamun vielä neljä päivää myöhemmin. Mutta sepä johtuikin siitä, että esikoinen oli saanut alkunsa arveltua myöhemmin. Myös hänen kohdallaan panostimme enemmän määrään kuin laatuun ;)

Nyt, neuvolan laskujen mukaan rv 5+5, uskallan ehkä pikku hiljaa luottaa raskauden alkaneen. Toivottavasti Myttynen pysyy matkassa aina laskettuun aikaan, 18.9. saakka!

Lähtötilanteemme on siis tämä: alle vuoden ikäinen poika, avioliitto, ei-oma-kerrostalokolmio, kodinhoidontuelle pian putoava alle kolmekymppinen äiti ja uutta työpaikkaa etsivä lähes kolmekymppinen isä.

Tervetuloa mukaan seuraamaan Myttysen matkaa maailmaan!